Liikunta masennuksen hoidossa ja ehkäisyssä

Meillä kaikilla on elämässä hetkiä, jolloin mieli on alavireinen ja energiat vähissä. Joillain meistä mieli uupuu masennukseen asti. Mielen hyvinvoinnin eteen voi kuitenkin jokainen meistä vaikuttaa liikunnan avulla jopa lievissä ja keskivaikeissa masennustiloissa. Liikunnalla on tutkitusti positiivinen vaikutus masennusoireiden hoidossa ja ehkäisyssä yhdessä psykoterapian kanssa. Liikunta kohottaa mielialaa ja ehkäisee masennuksen uusiutumista.

Kuinka paljon ja minkälaista liikuntaa tulisi harrastaa, jotta sillä olisi myönteisiä vaikutuksia mielen hyvinvointiin? Tässä kohtaa kannattaa lähteä hyvin yksilöllisistä lähtökohdista. Paljon liikuntaa harrastavilla on vähemmän masennusoireita, mutta onneksi myös vähäisemmästä liikunnasta on hyötyä.

Positiivista vaikutusta mielialaan ja vireystilaan saa jo kolmella puolen tunnin liikuntajaksolla viikossa. Liikunnan tulisi olla hieman sykettä ja hikeä nostattavaa, mutta liikuntalaji kannattaa valita ensisijaisesti oman mielen mukaan. Ja varsinkin jos peruskunto on alhainen tai kärsii jo masennusoireista, tavoite liikunnan suhteen saa olla hyvinkin matala.

Aluksi voi määritellä omia arvoja ja uskomuksia liikunnan suhteen. Sisäistä motivaatiota voi sytytellä omista arvoista käsin. Arvoja voi olla vaikka itselle tärkeät ihmissuhteet, halu viettää tervettä ja aktiivista elämää oman perheen ja ystävien kanssa.

Entä miellätkö arkiaktiivisuuden sinulle hyödylliseksi? Jo pienetkin arkiset valinnat esimerkiksi portaiden käyttö hissin sijaan vaikuttavat sekä kehossa mutta myös psykologisesti. Voit olla tyytyväinen valintaasi oman hyvinvointisi puolesta. Voit itse vaikuttaa omiin valintoihin ja pienin askelin siirtyä kohti isompia tavoitteita liikunnan suhteen. Kun asettaa itselleen tavoitteita liikunnan suhteen, kannustaa se myös seuraamaan omaa liikuntaa erilaisilla sovelluksilla tai mittareilla. Mittarit auttavat erityisesti alkutaipaleella liikunnallisen elämäntavan vakiinnuttamisessa.

Mielen hyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää, että aktiivisuus ja liikunta olisi pysyvä elämäntapa, siksi liikunnan aloituksessa on hyvä huomioida, että liikunta tuntuu itsestä mielekkäältä ja palkitsevalta. Liikuntamuodon tulisi edistää pystyvyyden kokemusta eli liikunnasta tulisi saada onnistumisen kokemuksia. Sosiaalinen yhteenkuuluvuuden tunne edistää sitoutumista tekemiseen ja lievittää yksinäisyyttä, joten kaverin kanssa käveleminen tai ryhmäliikuntaan osallistuminen voi olla parasta terapiaa. Liikunnan parista voi myös löytää saman henkisiä uusia tuttavuuksia ja ystäviä.

Liikunnan mielen hyvinvointiin vaikuttavia mekanismeja on monia, sekä biologisia tekijöitä että psykologisia tekijöitä. Liikunta auttaa katkaisemaan murehtivat ajatukset ja ohjaa huomiota ulkoisiin aistiärsykkeisiin. Siksi erityisesti luonnossa liikkumisella on todettu vaikutuksia mielen hyvinvointiin ja stressin laskuun. Toisaalta saavutukset ja uuden oppiminen liikunnan parissa vaikuttavat myönteisesti minäkuvaan.

Liikunnan ja arkiaktiivisuuden positiivisiin hyötyihin vaikuttaa myös myönteiset odotukset liikunnasta. Jos vireystila on matala, voi muistuttaa itseään liikkeelle lähtemisen aikaansaamasta paremmasta olosta, niin psyykkisesti kuin fyysisesti. Se auttaa ottamaan sen ensimmäisenkin askeleen kohti hyvinvoivaa mieltä.

Anna Andersén, Urheilupsykologi, sert.

 

 

 

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s