Psyykkisen valmennuksen kentällä kuulee usein puhuttavan mielen tai tunteiden hallinnasta. Minä puhun mieluummin tunteiden hyväksynnästä ja säätelystä. Mehän emme loppujen lopuksi voi hallita tunteitamme, tai ainakaan niiden torjuminen ei kannata. Aivokuvantamistutkimuksilla on todettu, että jos koittaa tukahduttaa tunteitansa, niin itseasiassa aktivaatio aivojen tunnekeskuksissa lisääntyy. Melkein kuin  tunteet haluisivat varmistaa tulevansa huomatuksi. Jos taas kääntyy hyväksyvästi tunteita kohti, uteliaasti tarkkailee niitä ja sallivasti antaa niiden olla, rauhoittuu. Tunteet tulevat kuulluksi, ikään kuin ne voisivat todeta, että ”huh, nyt meidät huomattiin, nyt meidän ei tarvitse täällä enää mesoa”.

Tietoisuustaidoilla lisää flowta

Toinen hyvä syy tunteiden sallimiselle on huomion suuntaaminen. Jos keskittyy tunteidensa hallintaan, fokus on väärässä paikassa. Parempi on vain antaa tunteiden tulla ja mennä, ja keskittyä tekemiseen. Erityisesti urheilusuorituksessa on tärkeämpää olla kehollisessa ja kokemuksellisessa tilassa, reagoimassa nopeasti aistivaraiseen informaatioon ympäristöstänsä, kuin miettiä miten saisi aikaan optimaalisen suoritustilan. Nimittäin se optimaalinen suoritustila, flow, tulee kun päästää irti ajattelun ohjauksesta ja luottaa kehoonsa. Tutkimusten mukaan flow kokemukset lisääntyvät tietoisuustaitoharjoittelun myötä.

Uhka, turva ja järki

Sisäinen puheemme vaikuttaa tunteisiimme. Negatiiviset uhkakuvat tai itsekritiikki aktivoivat liskoaivojemme uhkakeskusta ja vaihtoehtoina on taistella, paeta tai jähmettyä, minkä nykyihmisenä koemme stressinä. Kun uhkakeskus on aktiivinen, kognitiiviset toiminnot ja toiminnanohjaus heikkenevät ja niin sanottu ”järki” on kateissa. Tullaksemme järkiimme, on aktivoitava nisäkäsaivojemme turva-alueita ystävällisellä puheella ja lempeällä kosketuksella. Syvähengitys, erityisesti uloshengityksen pidentäminen rauhoittaa ja tuo mielen kehoon.

Keho on tunteiden näyttämö

Tunteiden nimeäminen on tunnesäätelytaitoa. Kun nimeää tunteen ja sanoittaa tunnekokemusta, tunnekeskuksen aktivaatio aivoissa vähenee. Kehotuntemusten tarkkailu auttaa ulkoistamaan tunnetta. Kielellisesti identifioidumme tunteeseemme ”Minua jännittää!”. Seuraavan kerran kokeilekin sanoa itsellesi ”Huomaan, että nyt on läsnä jännitystä.” Kehosi on tunteiden näyttämö, sinä voit tarkkailla tunteitasi ja niiden fysiologisia vasteita.

Hallitaan tekojamme, ei tunteitamme

Jos kehollinen tunnekokemus tuntuu kamalalta, saattaa käydä niin, että välttelemme asioita, jotka aiheuttavat epämiellyttäviä tunnekokemuksia. Silloin tunteet ryhtyvät hallitsemaan meitä. Opetellaan sallimaan epämiellyttävätkin tunnekokemukset ja ryhdytään hallitsemaan toimintaamme, kaikkien tunteiden kanssa. Sillä kaikki tunteet kuuluvat elämään, ne hankalatkin.

Tunnesäätelyn muistilista:

1. Tiedosta, huomaa, havainnoi
2. Hyväksy, salli
3. Nimeä, ulkoista
4. Hengitä
5. Kosketa
6. Harjoita itsemyötätuntoa, ole itsellesi ystävällinen

 

Anna Andersén, PsM, on sertifioitu liikunta- ja urheilupsykologi sekä suoritusvalmentaja. Annan työskentelyn lähtökohtia ovat positiivinen psykologia ja tietoisuustaitopohjaiset menetelmät. Anna luennoi psyykkisistä taidoista suorituksen tukena niin urheilussa kuin työelämässä.