Edessäpäin on jokin koitos, vaikka esitelmän pitäminen töissä tai kilpailusuoritus urheilussa. Sisäinen ääni päässä on epäileväinen, rakentelee uhkakuvia tai kenties muistuttaa ei niin onnistuneista suorituksista. Kriittiset ajatukset saavat aikaan ahdistusta ja jännitystä. Kehossa viriää epämiellyttäviä tuntemuksia, pulssi nousee, kainalot hikoavat, kädet tärisevät ja vatsassa vääntää. Tekisi mieli poistua paikalta. Tai vielä pahempaa, sisäinen kriitikko alkaa sättiä entistä enemmän, ja näin kierre on valmis.

Tai entä silloin, kuin kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan, sattuu vahinko, tai suoritus ei ylläkään omiin odotuksiin? Lausummeko silloin itsellemme lohduttavia sanoja, ja kannustamme jatkamaan, vai muuttuuko pään sisäinen ääni sättimiseksi? Jos käännämme asian toisin päin, entä jos pään sisäinen ääni olisikin valmentajan tai ystävän ääni. Mitä silloin haluisimme kuulla ja mitä todennäköisesti saisimme kuulla? Ymmärtäväisyyttä, anteeksiantoa, lempeyttä ja kannustusta?

Miten voisi katkaista tai jopa välttää kokonaan tällaisen negatiivisen kierteen. Miksi mielemme on niin kriittinen? Miksi on niin vaikea olla itselleen ystävällinen ja kannustava, itsemyötätuntoinen? Vai luulemmeko, että haukkumalla itseämme, saamme aikaan enemmän, suoriudumme paremmin?

Luolamiehen aivot

Mielen kriittisyydelle on evoluutiopsykologinen selitys. Kriittisyys itseä kohtaan yrittää toimia suojamekanisminamme. Kun teemme jotain, jolla voimme saada sosiaalista hyväksyntää, altistamme itsemme myös mahdollisuudelle epäonnistua. On vaarana, että meitä ei arvosteta. Saatamme kokea huonommuuden tunnetta, jopa häpeää. Ihmiselle on tärkeää olla hyväksytty laumaan, koska luolamiesaikoina laumasta erottaminen tiesi kuolemaa. Kriittisen äänen on siis tarkoitus suojella meitä mahdolliselta epäonnistumiselta ja häpeältä. Sillä on hyvät tarkoitusperät, mutta huonot menetelmät.

Itsemyötätunnolla psykologista turvallisuutta

Kun hyökkäämme itseämme vastaan sisäisesti, aiheutamme kehomielessämme stressireaktion, taistele- tai pakene tilan, joskus jopa lamaantumisen. Ihmisellä on luontainen tarve kokea turvallisuutta, joka toimii myös palauttavana järjestelmänä stressitilanteen jälkeen. Itsemyötätunnon avulla, voimme aktivoida tätä turvallisuuden tunnetta. Voimme olla läsnä kehollisessa tunnekokemuksessa, hyväksyä tunteet osana elämää ja ihmisyyttä. Voimme koskettaa itseämme rauhoittavasti ja puhua itsellemme kannustavasti lempeällä äänensävyllä, kuten ystävä tekisi. Näin voimme luoda itse itsellemme oman pään sisäistä psykologista turvallisuutta.

Psykologinen turvallisuus menestymisen taustalla

Psykologinen turvallisuus on todettu olevan yksi yhteinen tekijä menestyvissä tiimeissä. Kun tiimissä on turvallista ottaa riskejä ja heittäytyä ilman pelkoa tuomitsemisesta, tukee se luovuutta ja menestyvää suoritusta. Samalla lailla, kun annat itsellesi luvan tehdä virheitä ilman haukkumista tai häpeää, uskallat ottaa riskejä ja luot itsellesi mahdollisuuksia menestyä. Itsemyötätunto ei tarkoita, että annat itsellesi luvan olla laiska ja saamaton, tai välttelet vastuuta. Itsemyötätuntoisen suhtautumisen on todettu lisäävän vastuunottoa omista virheistään, niistä oppimista ja siten yltämistä parempiin tuloksiin. Näin ollen se tukee kasvun asennetta ja pystyvyyden tunnetta.

Itsemyötätunnon ja sisäisen motivaation yhteneväisyys

Itsemyötätunnon harjoittamisella on myös mielenkiintoinen yhtäläisyys ja samankaltaisuus itseohjautuvuuden eli sisäisen motivaation kanssa. Itseohjautuvuus koostuu kolmesta tekijästä; autonomian kokemuksesta eli mahdollisuudesta vaikuttaa omaan tekemiseen, kyvykkyyden kokemuksesta sekä sosiaalisesta yhteenkuuluvuuden tunteesta. Itsemyötätunnon harjoittamisessa on myös kolme osaa. Harjoittamisen kautta voit vaikuttaa aktiivisesti omaan hyvinvointiin (autonomia), lisätä sisäistä psykologista turvallisuutta, joka pohjustaa uskoa itseensä (kyvykkyys), sekä muistuttaa itseäsi yhteisestä ihmisyydestä (sosiaalinen yhteenkuuluvuus). Itsemyötätuntoharjoittelulla voit siis aktiivisesti vaikuttaa omaan ajatteluun, tunnesäätelyyn ja hyvinvointiisi, näin parantaen suorituskykyäsi elämän haastavissa tilanteissa.

Hyväksyvä läsnäolo, ystävällisyys itseä kohtaan ja yhteinen ihmisyys

Kun seuraavan kerran sisäinen kriitikko iskee, hankalat tunteet nousevat ja kehossa on epämiellyttävää olla, kokeile itsemyötätuntoa. Hengitä, laita käsi sydämellesi tai vatsallesi, puhu itsellesi ystävällisesti ja kannustavasti ja muistuta, että kaikki ajatukset, tunteet ja keholliset tuntemukset kuuluvat ihmisenä olemiseen ja elämiseen, myös ne vaikeat.

 

Lisää itsemyötätunnosta:

Olen mukana asiantuntijana puhumassa Itsemyötätunnosta suorituskyvyn ja hyvinvoinnin tukena työhyvinvointisummitissa https://hyvinvointiverkkosummit.fi/

Tule mukaan tapahtumaan, ja katsomaan muiden asiantuntijoiden haastatteluja. Voit saada ideoita, voit oppia uusia tapoja käsitellä aiheita sekä voit laajentaa helposti verkostojasi. Jos hankit VIP-passin tapahtumaan tästä linkistä https://ankeudestailoon.fi/29/2, saan siitä komissiopalkkion. Tehdään tästä tapahtumasta yhdessä onnistunut ja katso myös minun haastatteluni!

Lue toinen blogikirjoitukseni aiheesta täältä: https://www.onnenportti.fi/itsemyotatunto-hyvinvoinnin-tukena/

Itsemyötätunnon sparri, Psyykkisen hyvinvoinnin keskus Komppi, http://www.komppi.net

Itsemyötätuntoinen Mieli- brunssi Pilots Helsingissä la 15.9.2018!

https://www.facebook.com/events/983277031835813/

 

Itsemyötätuntoinen mieli- työpajasta ja vetäjästä annettua palautetta 28.10.2017:

”Miellyttävä ja taitava luennoitsija”.

”Harjoitukset loistavia!”

”Ihana, hyväksyvä, lämmin tunnelma.”

”Todella mielenkiintoista.”

”Lempeä intro uuteen, kiehtovaan käsitteeseen.”

”Selkeä kiehtova kokonaisuus, joka tuntui koko kehossa.”

”Looginen esitys, joka piti vahvasti vallassaan.”

”Valmentajan läsnäolo oli poikkeuksellisen voimakas ja rakastava.”

”Herätti paljon ajatuksia, arvostin erityisesti tieteellistä lähestymistapaa aiheeseen.”

 

Artikkelin on kirjoittanut Itsemyötätuntoinen Mieli- työpajan vetäjä, psykologi ja suoritusvalmentaja Anna Andersén.

#itsemyötätunto #psyykkinenvalmennus #mindfulness #hyvinvointi