Isoäitini äiti, mummoni eli yli satavuotiaaksi.  Isoäitini on nyt 94-vuotias, hyvin toimintakykyinen, niin fyysisesti kuin psyykkisesti, kuten mummonikin oli hänen iässään. Ja äitini on nyt jo 72-vuotias tehomummeli. Olen itse 42 -vuotias ruuhkavuosia elävä kahden alakoululaisen äiti ja yrittäjä. Kerran yin- joogatunnilla venytellessäni havahduin ajatukseen, että saan joogata vielä yli 50 vuotta (!), jos elän yhtä pitkään kuin isoäitini. Vai pitäisikö sanoa jos elän kuten isoäitini? Onko heillä, meillä, jotain supergeenejä, vai mistä heidän pitkäikäisyys johtuu? Geenit varmasti vaikuttavat, mutta mitä enemmän asiaa tutkii, heidän elämäntapavalinnoilla on varmasti ollut suuri merkitys. Elämäntapavalinnoilla tarkoitan tekoja, jotka tukevat fyysistä terveyttä, mutta myös elämänasennetta ja valintoja toteuttaa mielekästä elämää.

Nykyisin joka tuutti pursuaa ohjeita kuntoiluun ja laihdutukseen. Hyvinvointialan ammattilaisena ja tieteellisen tutkimuksen kannattajana olen kyllä samaa mieltä, että liikunta ja ravitsemus ovat terveyden ja hyvinvoinnin tukipilareita. Kuitenkaan se tapa ja keinot, miten näitä asioita markkinoidaan ja tuodaan esiin mediassa, eivät välttämättä sovellu kaikille joka tilanteeseen.  Jo sanana elämäntapamuutos voi olla jollekin lamauttava, varsinkin jos tuntuu, ettei ole aikaa eikä energiaa ihan tavalliseen arkeen, saati jonkun muutoksen toteuttamiseen. Mielen ammattilaisena tiedän, että sanoilla voi olla iso merkitys. Miltä kuulostaa, että saat valita itsesi hyväksi teon, koska arvostat itseäsi? Suomalaisessa kulttuurissa on ollut vierasta amerikkalaistyylinen ajatus ”because your worth it”, itsensä arvostaminen, sen näyttäminen tai teolla osoittaminen ei ole ollut soveliasta. Mummoni ja isoäitini muuten elivät vuosikausia Kanadassa, millä varmasti oli merkitystä heidän elämänasenteeseensa.

Viimevuosina olen pohtinut ja opiskellut hyvinvointia, niin mielen kuin kehon tasolla. Koska olemme kehomieli, kehon hyvinvointi vaikuttaa mieleen ja toisaalta mielellä voimme vaikuttaa kehoon. Ja koska olemme kokonaisuus, vaikutuskeinoja on myös useita, se mitä syömme vaikuttaa fyysisellä tasolla kehomme ja aivojemme toimintaan, se miten liikumme vaikuttaa fysiologisella tasolla kehoomme ja mieleemme, ja se miten käytämme aivojamme, mieltämme, vaikuttaa kehoomme. Asenteemme, ajatuksemme, uskomuksemme heijastuvat hermostomme ja välittäjäaineiden toimintaan, kehomme fysiologiaan. Miksi plasebo toimii, jopa silloin kuin plasebon saaja tietää saavansa plaseboa? Siksi koska vastaanottaja tietää ja ajattelee, että plasebo toimii. Amerikkalainen tietoisuutta tutkiva psykologi Ellen Langer kertoo tutkimuksesta, jossa hotellisiivoojille annettiin tehtäväksi ajatella, että heidän työnsä on liikuntaa. Koeajan jälkeen näiden siivoojien paino oli laskenut, vyötärö kaventunut ja verenpaine laskenut, vain siksi, koska he ajattelivat harrastavansa liikuntaa. Toki tietoisuus tutkimuksesta vaikuttaa liikkumisen ja toiminnan tehokkuuteen ajattelumallin lisäksi.

Tutkimusten mukaan emme ole kokonaan geeniemme vankeja. Geeneissä on alttius, mutta ulkoiset tekijät (niin, ne elämäntapatekijät) vaikuttavat myös geenien toimintaan.  Ei isoäidilläni seitsemän lapsen äitinä ollut varmasti aikaa käydä jumpalla, mutta ei muuten syöty heillä kotona myöskään roskaruokaa. Kuitenkin lasten aikuistuttua, hän pääsi toteuttamaan mielekästä käsityöammattiaan, opiskeli japaninkieltä ja photoshop- ohjelman käyttöä, hän edelleen ui ja venyttelee päivittäin sekä syö paljon kalaa ja vihanneksia. Hän toteuttaa jokapäiväisessä elämässään fyysistä ja psyykkistä aktiivisuutta, mielekästä tekemistä ja järkeviä valintoja. Aivomme muovautuvat koko ajan sen mukaan miten niitä haastamme. Kuinka mahtavaa onkaan, että aivoja voi kehittää ja rakentaa elämän loppuun asti, kuten kehoakin. Tiesitkö muuten, että hyvä ryhti vaikuttaa mielialaan? Lisäksi hyvä ryhti vaikuttaa tasapainoon. Ja hyvä tasapaino on yhteydessä kognitiiviseen toimintakykyyn (ja ehkäisee kaatumistapaturmia). Kaikki on yhteydessä kaikkeen. Aktivoi kehoa niin aktivoit mieltä, ajattele paremmin niin voit paremmin.

Unohdetaan ne tehotreenit, maratonit, ja superdieetit. Harjoitellaan näkemään itsemme ikääntymässä terveinä, toimintakykyisinä ja hyvinvoivina. Pidetään se mielessä kun tehdään arjessa hyviä valintoja. Käytetään rappuja hissin sijaan, ei istuta kentän laidalla tai uimahallin kahviossa kun lapsi harrastaa vaan mennään itsekin kävelylle tai uimaan, seistään yhdellä jalalla hampaita harjatessa, imuroidaan tietoisesti, liikutetaan itseämme kun katsomme televisiota (tai vähennetään television katsomista), valitaan aamupalaksi turkkilaista jugurttia ja marjoja maustetun jugurtin tilalle, suklaapatukan sijaan ostetaan vaikka se proteiinipatukka (ne ovat vierekkäin siellä kassalla), stressaavissa tilanteissa haetaan tukea sosiaalisista suhteista, vaihdetaan ehdottomuus ja kriittisyys myötätuntoon itseämme kohtaan. Pieniä keinoja, jokapäiväisiä valintoja on sadoittain. Aloita yhdestä teosta heti. Koska olet sen arvoinen (ei pelkästään amerikkalainen mainoslause, vaan ihan aikuisten oikeasti).

p.s. Uskon, että yksi mummoni salaisuuksista pitkään ikään oli mindfulness meditaatio, vaikkei sitä mindfulnessiksi kutsuttukaan, vaan buddhalaisuudeksi. Meditaatio on tutkitusti yhteydessä kromosomien telomeerien säilymiseen, jotka taas vaikuttavat solujen elinikään.

p.p.s. äitini opiskelee kieliä, pelaa tennistä, fustraa (ihan paras liikunnan muoto ikääntyville), ja käy kirjakerhossa. Muun muassa. Aktiivisuutta, aivojumppaa, sosiaalisuutta, rauhoittumista.

Jos haluat kuulla miten sinä voisit tehdä arjessa parempia valintoja ja miksi se on niin vaikeaa, olit sitten vielä työelämässä tai päässyt jo eläkkeelle, ota yhteyttä!

Nyt tästä aiheesta uusi luento yrityksille, yhteisöille ja yksityisryhmille;

Elinvoimaista ja mielekästä elämää! Ajattele paremmin, voi paremmin!

• Miten voit pienillä arkisilla valinnoilla työelämässä ja kotona vaikuttaa energiatasoosi ja fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyysi pitkällä tähtäimellä?
• Miten tuet fyysistä kehon ja aivojen terveyttä sekä kognitiivisia kykyjäsi arkipäivässä?
• Mikä merkitys liikunnalla, ravinnolla, unella, stressinhallinnalla, sosiaalisilla suhteilla ja mielelläsi on hyvinvointiisi ja elinvoimaasi?
• Miten voit omalla ajattelullasi vaikuttaa hyvinvointiisi?

Aikuisille ihmisille suunnattu tietopaketti, joka antaa ajatuksia, keinoja ja innostaa edistämään omaa hyvinvointia. Tällä luennolla ei puhuta tavoiteasettelusta tai motivaatiosta, vaan arvoista ja niiden mukaisista teoista. Tällä luennolla ei anneta treeniohjeita tai ruokareseptejä, vaan keinoja aktiivisuuden ja energian lisäämiseen. Tällä luennolla ei kerrota mitä sinun pitäisi tehdä vaan mitä voit tehdä oman hyvinvointisi tukemiseksi.

Luennon vetäjä Anna Andersén, PsM, on laillistettu psykologi, sertifioitu urheilupsykologi ja psyykkinen valmentaja. Anna haluaa jakaa tutkittua tietoa psykologian, neuropsykologian ja liikuntalääketieteen alalta. Annan työskentelyn lähtökohtia ovat positiivinen psykologia ja tietoisuustaitopohjaiset menetelmät kuten mindfulness, hyväksymis- ja omistautumisterapia ja myötätuntoterapia.

Tiedustelut ja luentopyynnöt: anna.andersen@yahoo.com, 0400-447120

Annan luennoista sanottua:

”Ihana luentokokemus.”

”Kiitos positiivisen ilmapiirin luomisesta.”

”Selitit asiat niin, että maallikkokin ymmärtää ja mielenkiinto pysyi yllä.”

”Selitit asioita kiinnostavasti, joten oli kiva kuunnella”.

”Kiitos, olet ihana, antoisaa oli.”