Kun haluamme tehdä muutoksia itsessämme ja elämässämme, tarvitsemme tahdonvoimaa. Oli kyseessä sitten elämäntapamuutos tai vain tarve tarttua johonkin asiaan tai torjua joku mieliteko, tarvitaan tahdonvoimaa. Neurotiede on tutkinut tahdonvoiman käsitettä, jonka pohjalta psykologi Kelly McGonigal on kirjoittanut aiheesta kirjan The Willpower Instinct. Kirjan kirjoittaja käsittelee tahdonvoimaa tietoisuustaitolähtöisesti. Olen tähän koonnut kirjasta muutamia ajatuksia tietoisesta tahdonvoimasta.

Tahdonvoimalla tarkoitetaan kykyä tehdä valintoja ja toimia yhdenmukaisesti perusarvojensa kanssa tai tavoitteidensa mukaisesti, siitä huolimatta, että se tuntuu vaikealta. Tahdonvoima on kykyä muistaa ne asiat jotka merkitsevät eniten silloinkin kun epäilys, kriittisyys, negatiiviset tunteet ja ajatukset tai fyysinen kipu ovat läsnä. Tietoisuustaidolla tarkoitetaan muun muassa tietoista huomion suuntaamista, hyväksyvää suhtautumistapaa omiin tunteisiin ja läsnäoloa hetkessä. Tietoisuustaitoa on myös nähdä ajatukset vain ajatuksina takertumatta niihin.

Kun kamppailemme muutoksen kanssa, meissä kaikissa on kaksi puolta. Se, joka reagoi nopeasti välittömällä tarpeentyydytyksellä ja se, joka jaksaa taistella vaikeuksista huolimatta muutoksen puolesta ja saavuttaa jotain pitkällä tähtäimellä. Nykyaikainen aivotutkimus on osoittanut, että tämä jako näkyy myös aivoissa. Eri aivoalueet aktivoituvat, kun reagoimme välittömän tarpeentyydytyksen mukaisesti tai kun toimimme päättäväisesti arvojemme tai tavoitteidemme mukaisesti. Stressaantuneessa tilassa toimimme fysiologisella ja psykologisella tasolla samalla lailla kuin toimisimme selviytymisvaistomme varassa eli sorrumme nopeisiin ratkaisuihin kivun välttämiseksi tai mielihyvän maksimoimiseksi.

Vahvistaaksemme sitä puolta itsestämme, joka pystyy vastustamaan kiusauksia ja toimimaan arvojensa mukaisesti, meidän tulee löytää tasapainoinen tila kehon ja mielen välillä. Tahdonvoimaa lisäävät riittävä uni ja lepo, terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta (erityisesti luonnossa) ja tietoisuustaitoinen meditoiminen. Meditoimista voi harjoittaa monella tapaa, esimerkiksi muodollisilla hengityksen tarkkailumeditaatioilla tai epämuodollisilla läsnäolon meditaatioilla. Matala verensokeri altistaa luovuttamiselle, siksi esimerkiksi pieni terveellinen välipala, kuten omena, kannattaa aina pitää matkassa mukana.

Tasapainoisemmassa kehon ja mielen tilassa pystymme tietoisesti suuntaamaan huomiotamme tarkoituksenmukaisemmin, tekemään parempia valintoja suhteessa tavoitteisiimme ja vastustamaan kiusauksia paremmin. Kun keho on vapaampi stressistä, hengitys on rauhallisempi ja sydämensyke tasaisempi, ihmisellä on suurempi kyky tahdonvoimaan. Seuraavan kerran kun kohtaat valintatilanteen, johon tarvitset tahdonvoimaa, pysähdy hetkeksi ja tietoisesti hidasta hengitystäsi. Hengityksen hidastaminen vaikuttaa fysiologisella tasolla kehoon ja mieleen ja siten auttaa sinua tekemään parempia tietoisia valintoja.

Tahdonvoima on kuin lihas, sitä voi harjoittaa. Yksi harjoitus mielitekojen vastustamiseen on tietoisuustaitoihin perustuva ”surfing the urge”- harjoitus eli mielihalun aallolla surffaaminen. Kun koet houkutusta antaa periksi halullesi, tiedosta tämä halu, suuntaa huomiosi siihen miltä se tuntuu kehossasi, miten se saa sinut puhumaan itsellesi. Tarkkaile ajatuksiasi, tunteitasi ja kehollisia tuntemuksiasi hyväksyvästi. Keskity suuntaamaan huomiosi hengittämiseen, jolloin annat aikaa kehollesi ja aivoillesi. Tiedosta, että halu menee ohi ennemmin tai myöhemmin. Suuntaa huomiosi asioihin tai tekemiseen, joka tukee arvojasi. Tietoisuustaitolähtöisellä suhtautumistavalla vaikeatkin asiat laimenevat, kun kohtaat ne tarkkaavasti ja hyväksyvästi. Kun vastustat pienillä askeleilla kerrallaan hieman kauemmin mielitekojasi, harjoitat tahdonvoiman lihasta.

Meillä on taipumus lykätä asioita eteenpäin, odottaa sopivaa hetkeä. Emme uskalla ottaa ensimmäistäkään askelta, ellemme tunne itseämme varmoiksi onnistumisen suhteen. Ikään kuin kaikkien palikoiden tulisi olla kohdallaan, ulkoisten puitteiden tai sisäisten tunteiden. Kuitenkin jo pienenkin asian tekeminen kohti päämäärää käynnistää muutoksen. Siksi on tärkeä aloittaa pienillä askeleilla jo tänään, ja toimia vaikeista tunteista huolimatta. Odottamalla täydellistä hetkeä, siirtää vastuun muutoksen aloituksen jonkun ulkopuolisen varaan, eikä lähde toteuttamaan muutosta itsestä käsin.

Tahdonvoimaan vaikuttaa myös se, miten suhtaudut epäonnistumisiin. Jos olet lipsahduksen tai epäonnistumisen jälkeen ankara itsellesi, podet syyllisyyttä tai häpeää, todennäköisemmin tulet antamaan periksi uudelleen itseäsi lohduttaaksesi. Jos taas annat itsellesi anteeksi ja olet myötätuntoinen itseäsi kohtaan, olet sellaisessa tilassa, jossa pystyt muistuttamaan itseäsi arvoistasi ja tavoitteistasi ja paremmin toimimaan jatkossa niiden mukaisesti.

Muutoksessa auttaa, että tunnistaa ne todelliset arvot, jotka ohjaavat tekemistä. Helposti sekoitamme kuitenkin arvot ja tavoitteet keskenään, tai asetamme tavoitteiksi esimerkiksi epärealistisia odotuksia itsestämme. Toimintaamme ohjaa paremmin kuitenkin tietoisuus siitä, miksi todella haluamme sitoutua tapaamme toimia juuri sillä hetkellä. Jokapäiväisen elämämme valinnoissa auttaa se, että muistutamme itseämme miltä minusta tuntuu nyt juuri kun toimin arvojeni mukaisesti.

Kun pohtii omia tavoitteitaan, on tärkeää tiedostaa, että tavoitteiden saavuttaminen ei välttämättä tuo onnea tai niiden tuoma onni ei ole ikuista. Onni syntyy niissä tietoisissa läsnä olevissa hetkissä matkalla kohti tavoitteita, kun tekee arvojensa mukaisia tietoisia valintoja.

Luota sisäiseen voimaasi ja kykyysi olla omien vaikeiden ja haastavien ajatusten ja tunteiden kanssa. Luottamuksesi auttaa näiden kokemusten lievenemiseen. Tietoisuus siitä, että kaikki muuttuu jatkuvasti, auttaa luottamaan myös omaan muutokseen. Nykytiede on todistanut, että aivomme muuttuvat sekä toiminnaltaan että rakenteeltaan jatkuvasti kokemustemme kautta koko elämämme ajan. Kaikilla teoillamme voimme vaikuttaa itseemme. Jokaisella meillä on mahdollisuus omaksua ”growth mindset”, eli ajattelumalli, jolloin kokee, että itsellä on mahdollisuus ja kyky kehittyä ja muuttua.

 

Anna Andersén, psykologi, tietoisuustaito- ja psyykkinen valmentaja

Lähdeviite: McGonigal, Kelly; The willpower instinct